Mitä yhteistä on James Joycella, Virginia Woolfilla, Iivo Härkösellä ja Eino Hosialla? Heidän kaikkien tuotanto on tästä hetkestä alkaen käytettävissä vapaasti uuden kulttuurin tuottamiseen ilman tekijänoikeuden rajoitteita.
Uusi vuosi tekijänoikeuksien kannalta tarkoittaa myös uutta materiaalia, joka siirtyy julkiseksi sisällöksi (public domain), siis vapaan kulttuurin polttoaineeksi. Tästä päivästä eteenpäin vuonna 1941 ja sitä ennen kuolleiden henkilöiden teokset ovat tekijänoikeuden rajoitusten ulkopuolella.
Opetuksessa voi siis lähteä remiksaamaan vaikkapa opettaja Iivo Härkösen Karjalan kirjaa, Eino Hosian Tuliholvin alla -teosta tai kääntämään James Joycen tai Virginia Woolfin teoksia.
Musiikin opetuksessa voi nyt sovittaa norjalaisen Christian Sindingin satoja sävellyksiä, Jelly Roll Mortonin jazz-kappaleita tai mitä tahansa Frank Bridgen 192:sta sävellyksestä. Myös puolalaisen Ignacy Paderewskin kuuluisa Menuetti G:ssä on sovitettavissa vaikka kouluorkesterille. Kannattaa muistaa, että vuoden 1961 jälkeen tehtyjä äänitteitä ei saa edelleenkään kopioida, mutta nuottimuodossa levittäminen on ok.
Kuvataiteen puolella voitaisiin vaikka ottaa Robert Delaunayn tai Picassoonkin vaikuttaneen Santiago Rusiñolin teoksia oppilastöiden malliksi.
Jo viime maaliskuussa kirjoitin Leevi Lehdon aikeesta julkaista uusi suomennos Joycen Ulyssesistä kunhan vuosiluku vaihtuu.
Jokseenkin kattava luettelo vuonna 1941 kuolleista löytyy Wikipediasta sekä suomenkielisestä Wikipediasta. Public Domain Day -sivustolle on kerätty helmet.
