Viikon pulma: Voiko verkossa olevia Facebook- tai Twitter-viestejä käyttää opinnäytetyössä aineistona?
Koska opinnäytetyö on julkinen, ei sen tekemisessä voi turvautua yksityiskäytön kopiointioikeuteen. Toisaalta tutkija (ja luultavasti myös opinnäytetyön tekijä) tutkimusta tehdessään toimii yksityiskäytön piirissä, eli teoksia saa kopioida työvaiheessa varsin vapaasti, mutta lopullisessa julkaisussa ne eivät saa esiintyä (ks. Yksityiskäyttö, sivu 72). Toisaalta muiden teosten kopioiminen tieteelliseen julkaisuun sellaisenaan ei ole useinkaan edes tarkoituksenmukaista. Sitaatteja (ks. sivu 66) teoksista toki voi ottaa, joskin yleensä toimivin tapa on käyttää viittausta (ks. sivu 72).
Facebookin ja Twitterin tilapäivitykset ovat lähes poikkeuksetta teoskynnyksen alittavia, joten niitä saa sinänsä kopioida vapaasti (ks. Teoskynnys, sivu 31). Lisäksi on kuitenkin huomioitava yksityisyysasiat – jos viestit eivät ole täysin julkisia, on yksitellen arvioitava, saako niiden sisällön julkaista (ks. Yksityisviestit, 97). Lisäksi on huomioitava, että jotakuta halventavaa tai loukkaavaa tilapäivitystä ei voi uudelleenjulkaista opinnäytetyössä.
Verkossa täysin julkisesti olevaan viestintään voi suhtautua samaan tapaan kuin vaikkapa yleisönosastokirjoitukseen sanomalehdessä. Siihen voi viitata ja sitä voi siteerata. Periaatteessa kirjoittajan nimikin voidaan tuoda esiin, mutta yleensä
nimien piilottamista opinnäytetyössä kannattaa vakavasti harkita, sillä tutkittavien ihmisten oikeiden nimien käyttäminen ei ole tavallista tieteellisessä kirjoittamisessa. Tieteellisessä työssä on ollut tapana kysyä kaikilta tutkittavilta suostumus, mutta tietysti tällainen verkossa julkisesti olevan tiedon haravointi tekee lupien kysymisen ja saamisen melko hankalaksi.
Suositeltavin toimintatapa ei ole lain reunalla kulkeminen, vaan sekä kohteliaisuussääntöjen että tieteenalan ja oman oppilaitoksen eettisten sääntöjen huomiointi.
Vastaa