Tarvitaanko vanhempien lupa oppilaan verkko-opiskeluun?

Viikon pulma: Jos oppilaan tulisi tuottaa sisältöä verkkoon, tarvitaanko joka lauseeseen lupa vanhemmilta?

Täytyykö oppilaiden verkkopuuhailuun saada vanhemmilta lupa? Kyllä. Kuva: Gunnar Wrobel, CC BY-SA

Somerumpu kertoo, että Opettaja-lehden välissä pari viikkoa sitten jaettu Kopiraitin Tekijänoikeuden ABC on saanut opettajat paniikkiin. Lehtisen sivulla 11 on laatikko, jossa todetaan

Oppilaan tekemä aineisto
”Myös oppilaille syntyy tekijänoikeus tekemäänsä teokseen, jos teos ylittää teoskynnyksen. Oppilaiden tekemien teosten, kuten piirustusten, esitelmien, runojen tai valokuvien käyttämiseen tarvitaan aina oppilaan lupa. Jos oppilas on alaikäinen, tulee lupa kysyä huoltajilta. Opettaja ei saa esimerkiksi laittaa oppilaan tekemää aineistoa verkkoon ilman oppilaan tai hänen huoltajiensa lupaa.” Tekijänoikeuden ABC, sivu 11, Kopiraitti

Ja nyt sitten kysymys kuuluu, että onko tilanne todella noin paha. Vastaus on monitahoinen: kyllä, ei, ja osin jopa pahempi.

Kopiraitin tekemä opaslehtinen on faktuaalisesti tietenkin oikein. Kun kirjoittajina on Kopiosto ja OKM, luulisi heidän tietävän, kuinka pykälät menevät. Opasta voi lähinnä kritisoida siitä, että siinä ei mainita hiljaisesti hyväksyttyjä käytäntöjä ja tiettyjä yleisiä oikeuksia, jotka antavat opetukseen hieman lisävapauksia. Asiat sanotaan siis lakipykälien mukaan oikein, mutta vähän turhan tiukasti. Käsitellään tuota sivun 11 laatikkoa vähän tarkemmin.

Alakoululainen oppilas voi hyvin olla teoksen tekijä, jos hänen tuotoksensa yltää luovuudessaan riittävän korkealle. Siinä vaiheessa, kun vielä harjoitellaan kirjainten kirjoittamista, tuskin syntyy kirjallisia teoksia, mutta melko pian sen jälkeen kyllä. Vastaavasti kuvaamataidon tunnilla voi aika nopeasti syntyä taiteellisesti omaperäinen teos. Teoskynnyksessähän ei tarkastella tuotetun kirjallisuuden tai taiteen laatua, ainoastaan omaperäisyyttä. On siis hyvä lähteä siitä oletuksesta, että oppilaat tuottavat tekijänoikeuden suojaamia teoksia joihin heille syntyy yksinoikeudet. Oppilaitoksella tai opettajalla ei ole mitään oikeuksia oppilaan teoksiin ilman tämän lupaa.

Mutta mitä se tarkoittaa, että oppilaalla on yksinoikeudet? Hänen teostaan eivät muut saa kopioida, muunnella, esittää, levittää, välittää tai edes näyttää julkisesti. Ilman lupaa. Joissain tilanteissa lupa tulee suoraan laista.

Todetaan nyt ensin, että oikeastaan mitään ei toisen teoksella saa tehdä, ennen kuin se on tekijän luvalla julkaistu tai julkistettu. Tekijällä itsellään on aina oikeus päättää, missä ja miten teos ensijulkaistaan. Oppilaan tekemää piirustusta ei siis saisi ripustaa koulun käytävälle tai kevätjuhlan näyttelysaliin ilman oppilaan lupaa. Ja jos peruskoulun opetustilannetta pidetään julkisena tilana, kuten jotkut tuntuvat haluavan lakeja tulkita, ei sitä piirustusta saa ripustaa luokkahuoneenkaan seinälle tai edes näyttää muille oppilaille, ellei tekijä itse ripusta sitä tai anna siihen lupaa. Vastaavasti ei oppilaan tekemää ainekirjoitusta saisi esittää (eli lukea ääneen) julkisesti ennen kuin tämä on sen julkistanut, vaikkapa lukemalla sen itse ääneen.

Käytännössä yllä kuvattuihin tilanteisiin harvoin pyydetään lupia. Jos koulun toimintakulttuuriin kuuluu, että ainekirjoituksia luetaan luokassa ääneen ja että piirustuksia ripustetaan luokan seinälle, voidaan oppilaan olettaa suostuvan näihin julkaisutapoihin antaessaan teoksensa opettajalle arvioitavaksi.

Kun teos on julkaistu tai julkistettu kerran, siitä eteenpäin kuka tahansa saa ottaa siitä sitaatteja, siitä voidaan ottaa kuva akateemiseen esitykseen tai siitä voidaan tehdä parodiaa tai satiiria. Opetuksessa se voidaan esittää ja siitä voi ottaa osittaisia valokopioita (korkeintaan 20 sivua, korkeintaan puolet julkaisusta). Teos voidaan liittää ylioppilaskirjoitusten aineistoon, mikä ehkä on kuitenkin epätodennäköistä.

Oppilaan teoksilla ei siis voi tehdä oikeastaan mitään ennen kuin se luvallisesti julkaistaan. Voidaan ajatella, että jos koulussa on tietyt vakiintuneet käytännöt, teos voidaan julkaista niiden mukaisesti, vaikka oppilas olisi poissa kyseiseltä tunnilta eikä häneltä olisi erikseen kysytty lupaa.

Tekijänoikeuden ABC:ssä mainitaan, että opettaja ei voi laittaa oppilaan tekemää aineistoa verkkoon ilman oppilaan tai huoltajien lupaa. Tarkkaan ottaenhan opettaja ei voi tuoda teosta mihinkään julkiseen paikkaan tai tilaisuuteen ilman näitä lupia, joten tämä ei koske pelkkää verkkokäyttöä.

Verkon osalta ollaan kuitenkin usein tuntemattomilla vesillä, eli ei voida luottaa koulun vakiintuneisiin käytäntöihin. Jos oppilaat kirjoittavat tekstinsä julkiseen blogiin opettajan johdolla, heidän kirjalliset teoksensa julkistuvat välittömästi. Ymmärsikö oppilas, että näin tapahtuu? Olisiko hänen huoltajiltaan pitänyt kysyä lupa?

Tässä vaiheessa vastaus muuttuu odotettua pahemmaksi. Vaikka monelle verkossa pitkään pyörineelle Facebook-tilapäivityksen raapustaminen tai blogiin kirjoittaminen ei tunnu isolta asialta, kyseessä on kuitenkin varsin suuri asia. Useimmiten verkossa julkaistaan sisältöä (siis mahdollisesti myös teoksia) yhdysvaltalaisten yritysten omistamissa verkkopalveluissa. Palvelun käyttäminen tarkoittaa, että käyttäjä suostuu palvelun käyttöehtoihin (terms of use), jotka usein vaativat varsin laajat ja pysyvät oikeudet kaikkiin teoksiin, jotka käyttäjä palveluun mahdollisesti lisää.

Kykeneekö alaikäinen oppilas oikeasti lukemaan lakipykäliä vilisevät käyttöehdot läpi ja ymmärtämään, mitä ne tarkoittavat hänen teostensa kannalta? Jos oppilaan ainekirjoituksen perusteella myöhemmin syntyykin Harry Potteriin verrattavissa oleva kirjasarja, miten tilanteeseen vaikutti, että alkuperäinen idea julkaistiin ainekirjoituksena USAlaisessa blogipalvelussa? Kenellä oli mitäkin oikeuksia?

Vaikka esimerkki on ehkä äärimmäinen, tästä on kuitenkin kyse. Alaikäinen oppilas ei kykene käyttöehtoja ymmärtämään ilman apua, koska yli 90% aikuisistakaan ei jaksa niistä välittää. Taideyliopistojen kuvataideopetuksen arkistoista löytyy mm. Tapio Wirkkalan lapsena tekemä perunaleimatyö. Sillä tuskin on kovin paljon taiteellista arvoa, mutta koska Tapiosta tuli maailmankuulu muotoilija, on tämäkin työ varsin kiinnostava. Tuskin Tapion vanhemmat osasivat tuolloin ennakoida, että miten ko. teoksen (ja muiden hänen koulutöidensä) tekijänoikeudet tulisi hallinnoida.

Koulun ulkopuolisten verkkopalveluiden osalta vastassa on vielä lisämutka: Yhtäkään oppilasta ei voi pakottaa käyttämään kolmannen osapuolen verkkopalvelua. Heidän voi olettaa käyttävän koulun omia (tai koululle hankkimia) verkkopalveluita, mutta ketään ei voi pakottaa Facebookiin tai edes nimimerkin turvin johonkin wikiin. Jos oppilas kieltäytyy, voidaan toki käydä keskustelu asiasta, mutta lopulta opettajalla on oltava varasuunnitelma. Palveluiden käyttöehtojen osalta kannattaa tutustua Elias Aarnion OPH:lle laatimaan erinomaiseen oppaaseen.

Lopuksi vielä tiivis vastaus alkuperäiseen kysymykseen: Koulun ulkopuolisen verkkopalvelun käyttöön tarvitaan oppilaan tai hänen huoltajiensa suostumus. Jos oppilaan teoksia aiotaan julkaista poiketen koulun vakiintuneista toimintatavoista, on siihen saatava oppilaan (ja usein tämän vanhempien) suostumus. Helpointa on laatia yksi lupalappu kouluvuoden alussa, joka antaa riittävät oikeudet verkon järkevään hyödyntämiseen opetuksen tukena.

Lisää luettavaa:

Kategoria(t): Viikon pulma Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta kohteessa Tarvitaanko vanhempien lupa oppilaan verkko-opiskeluun?

  1. Päivitysilmoitus: Tarvitaanko vanhempien lupa oppilaan verkko-opiskeluun ... | Hipaisu | Scoop.it

  2. Nina Rantapuu sanoo:

    Kiitos taas erinomaisesta koonnista ja muistin virkistyksestä! Tuli lukiessani mieleeni, että tekijänoikeustietämyksen lisäksi me opettajat kaipaisimme kipeästi apua noiden somepalveluiden käyttöehtojen lukemisessa. Mainitsemasi Elias Aarnion opas on tosiaan hyvä, mutta koska somepalveluja on niin valtava määrä ja lisää pullahtelee koko ajan, olisi hyvä, jos edes hieman kykenisi itsekin käyttöehtoja lukemaan. Olisi mahtavaa, jos joku noita käyttöehtokiemuroita- ja kieltä hyvin tunteva laatisi jotain sellaisia mahdollisimman yksinkertaisia ja konkreettisia perusohjeita. Minkä alaotsikkojen alla on koulukäyttöä ajatellen olennaisimmat asiat? Millaiset lauseet ovat kaikista hälyyttävimpiä? Mitkä taas ovat erityisen huojentavia opettajan (ja oppilaiden) näkökulmasta jne. jne. Kuvittelen, että käyttöehtosopimusten kieli ja lauseet ovat aika ”määrämuotoisia”. Saatan tietysti olla väärässäkin.

  3. Eero sanoo:

    Teoksen esille laittaminen koululla tai julkaisu netissä – näissä on merkittävä ero.

    Koululla teos on vain rajatun yleisön nähtävillä, ja se voidaan ottaa pois näkyviltä heti, jos joku niin tahtoo.
    Nettiin julkaistaessa taas pitäisi muistaa, että kun työ on kertaalleen laitettu digitaalisessa muodossa johonkin verkkopalveluun, tekijä ei enää pysty kontrolloimaan missä, miten tai kenen toimesta teosta esitetään.

    Lasten kanssa tulisi noudattaa ”varovaisuusperiaatetta”. Jos teoksia julkaistaan anonyymisti, kynnys voi olla matalampi. Yksilöivien tunnistetietojen kanssa, erityisesti pienimpien oppilaiden kohdalla, kannattaa miettiä tarkkaan mitä ja missä julkaistaan.

  4. Päivitysilmoitus: Multimedia opetuksessa | mialydman

Add Comment Register



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>