Kopiosto Gordionin solmun kimpussa

Kopiosto on hankalassa tilanteessa. Merkittävä osa niiden tehtävää on tarjota Suomen opetukselle palveluita, jotka helpottavat yhteiskunnan sisältöjen hyödyntämistä opetuksessa, esimerkkinä vanha tuttu valokopiolupa. Toisaalta Kopiosto edustaa muita tekijänoikeusjärjestöjä sekä alan yrityksiä ja sen tulee myös ajaa niiden etua. Teknologian tuoma opetuskulttuurin muutos on kuitenkin ajamassa Kopiostoa umpikujaan, sillä nykyinen tekijänoikeuslaki vaikeuttaa kaikkien etujen ajamista samanaikaisesti.

Aleksanteri Suuri ratkaisi mahdottoman Gordionin solmun muuttamalla haasteen sääntöjä. Nyt pitäisi tekijänoikeuslaissa Suomessa jonkun keksiä vastaava ratkaisutapa.

Aleksanteri Suuri ratkaisi mahdottoman Gordionin solmun muuttamalla haasteen sääntöjä. Nyt pitäisi tekijänoikeuslaissa Suomessa jonkun keksiä vastaava ratkaisutapa. Kuva: Andre Castaigne, PD.

Kopioston varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka Timonen oli esiintymässä OKM:n järjestämässä Oppimateriaalit murroksessa -seminaarissa, jossa minäkin olin kertomassa avointen lisenssien toiminnasta. Päädyimme JP:n kanssa väittelemään oppilaiden oikeudesta tehdä muunnelmia muiden teoksista. Yleisökin osallistui sekä Adobe Connectin chatissä että Twitterissä.

Päivitys 14.6.2014: Tilaisuus videoitiin ja tallenne on katsottavissa verkossa. Paneelikeskustelu alkaa kohdasta 1h36m.

Lähtökohta väittelylle on jo aiemmin esittämäni tulkinta, että oppilaat eivät voi laillisesti tehdä teosmuunnelmia, esimerkiksi tyyliharjoitteita tai käännösharjoituksia. Syy on se, että mikään lakipykälä tai rahalla saatava lupa ei anna muunteluoikeuksia toisten teoksiin. Olemme Opettajan tekijänoikeusoppaassakin löytäneet vain kaksi tilannetta, jossa teosmuunnelmia voi tehdä:

  1. yksityistilaisuus ja yksityiskäyttö sekä
  2. parodia tai satiiri.

Yleinen tulkinta kuitenkin on, että kouluopetustilaisuus ei ole yksityistilaisuus, eikä kaiken opetuksen tekeminen parodian varjollakaan ole realistista, joten emme näe laillista tapaa tehdä vaikkapa kuvaamataidon tunnilla maalausharjoituksia moderneja teoksia malleina käyttäen.

Syystä tai toisesta Kopiosto on jo vuosien ajan ollut haluton myöntämään tätä ongelmaa. JP antoi useita vastauksia, joilla hän perusteli, että tätä ongelmaa ei ole olemassa:

  1. Ongelma ei ole merkittävä ja on pelkkää saivartelua.
  2. Kopiostolla on sopimukset Le Monden kanssa (tilaisuudessa käytetty esimerkki ranskankielisestä uutislehdestä), joka sallii tämän toiminnan.
  3. Kun oppilas tekee opettajan käskystä käännösharjoituksen ja palauttaa sen opettajalle, on tämä toiminta yksityiskäytön piirissä.

Vastaukseen 1 toteaisin, että oman käsitykseni mukaan noin 50% vieraan kielen opettajista käyttää verkon tekstejä käännösharjoituksina. Samoin tiedän, että äidinkielen opetuksessa käytetään tekstejä tyyliharjoitteiden pohjana. Ongelma ei ole marginaalinen, vaan keskeinen osa monien oppiaineiden käytäntöjä. Samaa kommentoivat tilaisuuteen osallistuneet Adobe Connectin chatissa.

Vastaus 2 on minulle uusi. Haluaisin mielelläni nähdä sopimuksen, joka Kopiostolla on Ranskan vastaavan tekijänoikeusjärjestön kanssa, joka sallii teosmuunnelmat opetuksessa. Tämä sopimus kun ratkaisisi ongelman kertaheitolla. En vain ole kuullut siitä koskaan ennen tätä tilaisuutta.

Vastaus 3 on mielenkiintoinen ja nyt päästään siihen Gordionin solmuun. Kopiosto nimittäin hyvin tarkasti pitää kiinni vanhasta tulkinnasta, että koulun luokkaopetus on julkinen tilaisuus. Jos se tulkittaisiin yksityistilaisuudeksi, muuttuisi TV:n katselulupa tarpeettomaksi, samoin elokuvien esitysoikeuksien myyminen kouluille. Nämä ovat merkittäviä tulonsiirtoja opetussektorilta media-alan toimijoille, joista ei tietenkään haluta luopua.

JP Timonen kuitenkin sanoi (ja nyt tarkkana): Jos opettaja julkisessa opetustilaisuudessa antaa oppilaalle tehtäväksi tehdä yksityiskopion ja luovuttaa sen sitten opettajalle, on tämä luonteeltaan yksityistoimintaa ja siis sallittua. Hän ei siis todennut, että luokkaopetus yleisesti olisi yksityinen tilaisuus.

Jos tämä Kopioston edustajan antama selväsanainen tulkinta pitää vettä, ei käännösharjoitusten ja muiden teosmuunnelmien tekeminen koulussa ole enää kovin suuri ongelma. Edelleen on tietysti harmina se, ettei näitä muunnelmia voi mitenkään käsitellä muun luokan kanssa, vaan ne tehdyt työt on salaa palautettava opettajalle arvioitavaksi. Pedagogisesti aika huono ratkaisu, mutta parempi kuin ei mitään.

Mutta nyt ollaan sen hankalan solmun äärellä. Jos kerran yllä oleva on sallittua, niin onko sallittua, että opettaja pyytää oppilasta kopioimaan kokonaisen oppikirjan valokopioimalla? Entä saako opettaja pyytää oppilasta kopioimaan vaikkapa omistamiaan leffoja tai musiikkia ja antamaan niistä kopiot opettajalle? Yllä olevan tulkinnan mukaan kyllä, koska ilmeisesti julkisessa tilaisuudessa on oikeus määrätä oppilaita hyödyntämään yksityiskäyttöoikeutta ja lisäksi opettajan katsotaan olevan oppilaan lähipiirissä (koska yksityiskopioita ei henkilö saa antaa kuin muutamalle lähipiirin edustajalle).

Luultavasti Kopioston mielestä nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan ole sallittuja. Ja samaa mieltä olen minäkin.

Itse väittäisin, että opettaja ei ole oppilaan lähipiiriä, joten vaikka oppilas tekisi yksityiskopioita opiskelunsa ohessa, hän ei saa antaa niitä opettajalle, ainakaan niin kauan kuin opetustilaisuus katsotaan tekijänoikeudellisessa mielessä julkiseksi.

Olen siis sitä mieltä, että Kopioston vastaus ei ratkaise tätä teosmuunnelmien ongelmaa. Olisi tietysti kiva, että ”opetuksessa saisi tehdä opetuksessa tarpeellisia ja perusteltuja asioita toisten teoksilla, mutta muuten teoksien käyttö on luvanvaraista”, jota Kopioston kannanotossa varmaankin haetaan. Tämä muistuttaa kovasti USAn fair use -periaatetta, mutta valitettavasti meillä Suomessa ei tällaista lakipykälää ole.

Suomen käytäntö tuntuu olevan seuraava: Kunhan opettaja ei tee mitään, mikä ärsyttää oikeudenhaltijoita, ei toimintaan puututa.

Hankalaksi tämän tekee se, ettei ole mitään kirjoitettua lain pykälää tai sopimusta, joka sanoisi suoraan, mitä saa tehdä tai mitä ei. Ei ole edes periaatteita kirjattuna, kuten USAn fair use:n tapauksessa. On vain vuosien saatossa syntyneitä käytäntöjä ja ristiriitaisia tulkintoja. Yritä siinä sitten opettajana kehittää opetustasi, kun et oikeasti voi tietää, missä vaiheessa astut jonkun varpaille ja koulusi saa laskun tai haasteen.

Lopuksi totean, että olen itsekin ollut mukana laatimassa Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloitetta ja nimenomaan siinä esitettyjä muutoksia teosten opetuskäyttöön. Nykytilanne on suorastaan absurdi, joten edes pienet lavennukset opetuskäytön oikeuksiin parantaisivat tilannetta merkittävästi.

Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

12 vastausta kohteessa Kopiosto Gordionin solmun kimpussa

  1. Harto Pönkä sanoo:

    Hyvä ja ongelmaa avaava bloggaus – kiitos! Ja mainiota, että olit kyseisen keskustelun käynyt – järkeä tekijänoikeuslakiin kaivataan kipeästi.

    Kopioston kannat vain sekoittavat tätä soppaa. Tilanne on todellakin absurdi, kun edes tekijänoikeuksia (osaltaan) valvova taho ei tunnu tietävän, miten lakia pitäisi tulkita. Tekijänoikeuslain pykälät ja niistä tehdyt tulkinnat alkavat muistuttaa yhä enemmän salatiedettä, jolla ei ole mitään tekemistä käytännön kanssa.

  2. Ihmettelijä sanoo:

    Onkohan koskaan ketään haastettu oikeuteen yksityiskopion tekemisestä ”liian etäiselle ystävälle”. Kuulostaa mielestäni hullulta, jos ihmiset eivät itse voi määrittää, ketkä ovat läheisiä ystäviä. Voin vain kuvitella oikeudenhaltijan valittelemassa: ”Mutku tuo sinun ystäväsi ei ole tarpeeksi läheinen, et siis saa tehdä hänelle yksityiskopiota!”

    • Hyvin ihmetelty. Lähipiiriksi lasketaan yleensä perhe ja lähisukulaiset.

      Mutta kyllä tästä on oikeuteen haastettu. Suomessa käydyt piratismioikeudenkäynnithän ovat juuri tätä. Elokuvan tai pelin kopioiminen itselleen on sallittua yksityiskopion tekemistä, mutta niiden jakelu muille on sitten lain vastaista, juurikin koska ne muut eivät ole lähipiiriä ja kopioitakin tehdään enemmän kuin muutama. Itselle kopioidun leffan saa siis kopioida edelleen esim. veljenpojalleen, muttei siis keille tahansa. Eikä opettajalle.

  3. Ihmettelijä sanoo:

    Yleensä sanotaan, että yksityiskopion saa antaa läheisille ystäville. Läheinen ystävä ei välttämättä ole sukulainen. Mainitsemasi tapaus liittyy mielestäni siihen, että teoskappaleita levitetään verkossa kaikkien saataville, ja tosiaan niitä tehdään enemmän kuin muutama. Entäs sitten, jos tekee yhteensä vain muutaman kopion ja antaa yhden hieman etäisemmälle ystävälle, ja lähisukulaisille ei yhtään?

  4. Ihmettelijä sanoo:

    Tämä olkoon viimeinen kommenttini aiheeseen tällä sivulla, mikäli nämä alkavat ärsyttää. En halua alkaa väitellä, mutta haluan tuoda näkökulmani (mon.) esiin.

    Tällä sivulla: http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tekijanoikeudesta_kysyttya/yksityinen_kopiointi.html kerrotaan seuraavasti: ”Lain säännökset yksityisestä kopioinnista mahdollistavat kopioinnin paitsi henkilökohtaiseen käyttöön myös lähimmälle perhe- ja ystäväpiirille. Esimerkiksi työkäyttö ei ole yksityistä käyttöä.”

    Tuossahan nimenomaisesti sanotaan, että myös lähimmälle *ystäväpiirille* saa kopioida. Kuka on ”läheinen ystävä”? Jos opettaja ei ole ”läheinen ystävä”, niin onko luokkatoveri? Entä sellainen luokkatoveri, jonka isä/äiti on opettaja (tällöinhän hän voisi kopioida antamani yksityiskopion myös tälle isä/äiti-opettajalle)? Entä onko sellainen (mahdollisesti entinen) opettaja ”läheinen ystävä”, jos häneen pitää koko perhe yhteyttä ja perhe on saanut kutsun hänen synttärijuhliinsa? Tässä me näemme ne ongelmat, jotka kohtaamme, kun alamme sanoa toisillemme, että ”te ette ole tarpeeksi läheisiä ystäviä”. Toki pitää muistaa se, että kopioita saa tehdä vain muutaman. Nyt siis oletamme, että ei kopioida kaikille ystäville, vain vaan korkeintaan muutama miinus yhdelle (jotta itsellekin jäisi oikeus edes yhteen yksityiskopioon).

  5. Pahoittelut, että tallennetta ei ole vielä julkaistu. Korjaan asian ensi viikolla kunhan pääsen takaisin töihin.

  6. Oppimateriaalit murroksessa -tallenne katsottavissa osoitteessa https://connect.funet.fi/p1txjb5cqd2

    Jäänyt tekemättä blogaus tuosta kaiken tämän kiireen keskellä.

  7. Thomas Vikberg sanoo:

    Tallenne löytyy osoitteesta: https://connect.funet.fi/p1txjb5cqd2/

    Linkki tulee ministeriön sivuille ensi viikolla.

  8. Tero Toivanen sanoo:

    Uusimmassa GRAMEX press 2/2014 -lehdessä sivulla 29 tekijänoikeuksien tiedotus- ja valvontakeskuksen apulaisjohtaja Jaana Pihkala kirjoittaa yksityisestä kopioinnista mm. seuraavaa:

    ”1 Yksityistä kopiointia koskeva poikkeus

    Laki sallii yksityisen kopioinnin. Mitä sillä tarkoitetaan?

    Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Niitä ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi esittää julkisesti tai myydä.

    Kyse on rajoituksesta tekijän yksinoikeuteen eli poikkeuksesta pääsääntöön, jonka mukaan teoksen kappaleen valmistaminen ja yleisön saataville saattaminen edellyttää aina oikeudenhaltijan lupaa. Yksityisen kopioinnin poikkeus ei koske tietokonepelejä tai -ohjelmia, joista saa ottaa vain varmuuskopion.

    Siksi jokaisella on oikeus valmistaa laillisesta lähteestä peräisin olevasta teoksesta muutama kappale yksityistä käyttöä varten, jollei sitä ole sopimusehdoin tai teknisin suojauksin rajoitettu. Kappaleen valmistamista on muun muassa teoksen lataaminen internetistä omalle tietokoneelle.

    Yksityisen käytön piiriin kuuluvat oma käyttö, perhe ja lähin ystäväpiiri, tällöinkin teoksen kopiointi on rajoitettu muutamaan kappaleeseen. Lain sallima yksityinen kopiointi ei siis tarkoita yksityishenkilöiden suorittamaa kaikkea kopiointia.

    Yksityisen kopioinnin laillisuus on merkittävä etu kuluttajille. EU:n tekijänoikeusdirektiivin mukaan jäsenvaltioilla on oikeus säätää tällaisia poikkeuksia tai rajoituksia tekijänoikeuteen mikäli oikeudenhaltijat saavat sopivan hyvityksen tästä rajoituksesta aiheutuvan haitan korvaamiseksi. Suomessa – kuten valtaosassa EU-maita – asia on järjestetty hyvitysmaksulla. Sitä peritään tallennusalustoista ja laitteista, joita käytetään merkittävässä määrin teosten yksityiseen kopiointiin.”

    Tämän lain pykälän soveltaminen opetukseen tuntuu kyllä aika oudolta…

  9. Booh sanoo:

    No minusta kyllä todella hiustenhalkomista. Mikä sinun ehdotuksesi oikrin on? Tekijöiden oikeuksien ja vapaan kopioinnin välillä on tietysti ristiriita? Järkeä-aloite oli mielestäni varsin lapsellinen kasa sekavaa demagogiaa.

  10. Päivitysilmoitus: Keskusteluja tekijänoikeuksista | SOME-opiskelijan blogi

  11. Päivitysilmoitus: Soitintaminen: lainvastaista, mutta silti ok - Opettajan tekijänoikeusOpettajan tekijänoikeus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.